En siis hypi englanniksi, vaan valitan pääkipuani. Otin jo aikaisemmin päänsärkylääkkeenkin, kun ei pitkään aikaan ollut tarvinnut ottaa. Ei vaan kauhean kivalta tunnu vieläkään. Inhottavaa. Ja pitäisi vielä jaksaa kiipeilläkin tänään. Huomenna pääsee sitten joogaan, toivottavasti se auttaa. Ja toivottavasti jaksan lähteä. Tälle viikolle tulee yksi loma päivä liikunnasta, tai no ehkei eilistä ja torstaita tarvitse laskea liikunnaksi, kun suurimmaksi osaksi tuli/tulee otetalkoiltua.

Pitäisi hankkia kesätyö. En tahtoisi, koska haluaisin lomailla kesän. Ja kiivetä, kiivetä ja kiivetä. Eli kiipeillä. Viime kesänä en päässyt kertaakaan, tänä kesänä on pakko päästä. Tartten myös lomaa, jotkut voi pärjätä ilmankin, mutta minä en. Alkaa päästä kuulua poks, poks, poks. (Onomatopoeettinen päivä tänään, näemmä)

Ja muutenkin pitäisi tehdä hyödyllisiä asioita. En tahdo. Siirrän vaan kaiken eteenpäin ja lopulta en tee mitään, eikä mistään tule mitään, eikä minusta ikinä tule mitään.